Eduskunnassa on ollut lähiaikoina keskustelu sote-leikkaukset ja niiden vaikutus vanhustenhoitoon. Oppositiopuolueet Liike Nyt ja Keskusta esittivät välikysymyksen, jossa kysyttiin leikkauksista, jotka voivat vaikuttaa vanhustenhoidon laatuun. Hallituksen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso sanoi, että vanhustenhoidon laatu ei ole vaarassa ja valitti turhasta välikysymyksestä.
Keskustelun aihe on tärkeä, koska Suomen keski-ikä nousee ja tarve hoitopalveluille tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Hyvinvointialueiden varat ovat vaarassa. Joidenkin asiantuntijoiden ja politiikkojen mielestä palvelut huononevat, jos ei ongelmia korjata parin vuoden sisällä.
Mielestäni vanhustenhoitoon pitäisi keskittyä enemmän hoitajapula ei ole suoraan hallituksen vika, koska Suomen keski-ikä on noussut, joka tulee lisäämään tarvetta hoitohenkilökunnalle. Hallituksen pitäisi varmistaa, jotta vanhukset saisivat hyvä laatuista hoitoa pienellä odotusajalla. Jos hyvinvointialueet eivät pysty tuottamaan kansan tarvitsemia palveluita heidän pitäisi saada tukea valtiolta.
Yksityisiä terveysyrityksiä ei saisi pakottaa ottamaan isompaa osaa valtion työstä, jos heille ei anneta erillistä kompensaatiota. Kansalaisten terveys pitäisi olla valtion työ, koska Suomi on hyvinvointivaltio, joka noudattaa Pohjoismainen eli kansan terveys on tärkein.
Jos henkilön terveys on vakavasti vaarassa, hänen pitäisi olla prioriteetti, jotta sairaus ei tulisi vakavammaksi ja pystytään mahdollisesti säästämään rahaa kalliimmista myöhemmistä operaatioista.
Vanhuksien hoito on otettava vakavasti, koska mekin kaikki tulemme olemaan vanhoja joskus. Joten pidetään riittävä rahoitus hoitoihin ja annetaan heidän elää loppuelämä rauhassa vaikean ja stressaavan työelämän jälkeen.
Purra: Hallitus voi joutua tekemään uusia sote-leikkauksia keväällä
Uutinen kertoo viime keväänä tehtyjen sosiaalipalveluista ja terveyspalveluista tehdyistä leikkauksista. Uutisessa kerrotaan Valtiovarainministeri Riikka Purran sanoneen, ettei sosiaali- ja terveysministeriön säästötoimia ei siirretä eteenpäin. Purra myös sanoi, että kyseisiä säästöjä ei lykätä vaan ne toteutetaan jo tänä vuonna. Uutisen mukaan hallitus haluaa leikata 100 miljoonan euron edestä sosiaalipalveluista jo ensi vuonna. Uutisen mukaan tämän lisäksi erikoisterveydenhuolto palveluista leikattaisiin myös niin, että säästöt olisivat 70 miljoonaa euroa vuodessa 2028 mennessä. Uutisessa kerrotaan, että Anna Cantell-Fosborm arvio, ettei esityksiä ehditä ainakaan alkuperäisessä laajuudessaan tuomaan eduskuntaan syksyllä ja siten voimaan ensi vuonna.
Minun mielestäni leikkauksien kohdistaminen sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin ei ole toimiva ratkaisu. Minun mielestäni leikkaukset eivät saisi kohdistua asioihin, jotka voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen. Johtuen siitä, että Suomessa on omasta mielestäni ihan tarpeeksi ihmisiä, jotka eivät voi käydä töissä. Uskoisin että työttömien määrä vaan jatkaa kasvuaan, jos hallitus päättää leikata juuri sosiaalipalveluista ja terveyspalveluista.
Ymmärrän myös, että hallituksen on pakko leikata jostakin, että Suomen rahatalous saadaan haltuun, mutta mielestäni sote-palvelut eivät ole se mistä heidän pitäisi leikata.
Helmikuussa 2025 eduskunta valitsi kansanedustaja Jussi Halla-ahon eduskunnan puhemieheksi. Valinta tapahtui 4. helmikuuta, ja Halla-aho sai 105 ääntä. Perinteisesti eduskunnan puhemieheksi valitaan toiseksi suurimman hallituspuolueen edustaja, ja hänen odotetaan saavan enemmistön edustajien äänistä. Halla-ahon valinta on merkittävä, sillä hän on tunnettu perussuomalaisten puheenjohtaja ja on ollut puolueen johdossa vuodesta 2017.
Jussi Halla-ahon valinta eduskunnan puhemieheksi herättää monenlaisia tunteita. Halla-aho on ollut keskeinen hahmo perussuomalaisessa politiikassa ja tunnettu suorapuheisuudestaan sekä maahanmuuttoon ja EU:hun liittyvistä kriittisistä näkemyksistään. Hänen valintansa puhemieheksi voi nähdä merkkinä siitä, että perussuomalaiset ovat saaneet entistä enemmän vaikutusvaltaa eduskunnassa.
Toisaalta Halla-ahon valinta voi herättää huolta niiden keskuudessa, jotka eivät jaa hänen näkemyksiään. Puhemiehen rooli edellyttää puolueettomuutta ja kykyä toimia kaikkien edustajien edun mukaisesti. Halla-ahon aiemmat lausunnot ja kannanotot ovat olleet polarisoivia, ja on tärkeää pohtia, miten hän pystyy täyttämään puhemiehen tehtävät tasapuolisesti ja puolueettomasti.
Kokonaisuudessaan Halla-ahon valinta puhemieheksi on merkittävä askel suomalaisessa politiikassa. Se kuvastaa perussuomalaisten kasvavaa vaikutusvaltaa ja herättää kysymyksiä siitä, miten puolueen arvot ja näkemykset tulevat vaikuttamaan eduskunnan toimintaan tulevaisuudessa. On tärkeää seurata, miten Halla-aho hoitaa puhemiehen tehtäviään ja miten hän onnistuu tasapainottamaan puolueensa linjan ja eduskunnan puolueettomuusvaatimukset.
Minun mielestäni Jussi Halla-ahon valinta eduskunnan puhemieheksi on merkittävä päätös, koska puhemies edustaa koko eduskuntaa ja hänen tehtävänsä on toimia puolueettomasti. Halla-aho on kuitenkin tunnettu vahvoista mielipiteistään, mikä voi herättää huolta siitä, pystyykö hän olemaan tasapuolinen kaikille puolueille. Toisaalta hänellä on paljon kokemusta politiikasta, mikä voi auttaa häntä hoitamaan tehtävänsä hyvin. On tärkeää seurata, miten hän toimii puhemiehenä ja edustaako hän aidosti kaikkia suomalaisia.
Jussi Halla-aho jatkaa eduskunnan puhemiehenä | Uusi Suomi
]]>Professori Tuomas Forsbergin mielestä selontekoa tulisi muuttaa, koska Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut rajusti.
Eduskunnassa hallitus vastasi keskustan välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta eduskunnan täysistunnossa. Tämän kysymyksen mukaan säästöt mitkä hallitus on päättänyt vaikuttavat kipeästi hyvinvointialueiden palveluissa ikääntyneille ihmisille. Välikysymyksessä on mukana myös Liike Nyt.
Välikysymyksessä sanotaan, että hyvinvointialueet ovat supistaneet ja keskittäneet omaa palvelutarjontaa ja vähentäneet ostopalveluita. Kysymyksen mukaan ikääntyneiden määrä on kasvussa ja palveluiden tarve on myös kasvussa, mutta silti ympärivuorokautisen palveluasemien paikkoja vähennetään. Välikysymyksessä myös kysytään, että miten hallitus aikoo palauttaa ihmisten luottamuksen siihen, ettei ikääntymistä tarvitse pelätä.
Mielipiteeni asiaan on, että vanhuksilla pitäisi olla paremmat oltavat ja heidän pitäisi saada tarpeelliset palvelut. Välikysymys oli mielestäni järkevä ja hyvä, sillä jos hallitus jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaamista vanhusten palvelut vähenevät ja niiden laatu heikentyy. Mielestäni hallituksen pitäisi lisätä sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden varoja ja parantaa ikääntyneiden ihmisten palveluita, koska heidän pitäisi saada viettää loppu osa elämästä mukavissa oloissa.
| Is.fi | Politiikka | 25.02.25 Klo 1:57 |
]]>Ylen 25.2.2025 julkaisemassa artikkelissa kerrotaan puolueiden ehdokasasettelun tilanteesta viikkoa ennen ehdokaslistojen keräämistä. Artikkelissa kerrotaan lähes kaikkien puolueiden olevan tällä hetkellä kaukana viime vaalien vastaavista luvuista, vaikka viimeinen mahdollinen ehdokashakemusten jättöpäivä on tiistaina 4. maaliskuuta, siis ensi viikolla. Ainoa tilastoimisen arvoinen jo viime vaalien ehdokasmäärän ylittänyt puolue on Suomen äänekkäin pienpuolue Liike Nyt, jolle rima oli muutenkin suhteellisen alhaalla.
Mikä on vialla? Vähättelevätkö ihmiset edelleen alueellisten vaalien tärkeyttä? Miksi juuri ne ihmistä lähimpänä oleviin asioihin vaikuttavat vaalit jäävät vähemmälle huomiolle, kuin esimerkiksi presidentinvaalit, joista valittavalla presidentillä ei edes ole paljoa valtaa.
Tilaston mukaan kuntavaalien puolella kauimpana viime vaalien ehdokasmäärästä on perussuomalaiset, joka oli tiistaina noin 2500 ehdokkaan päässä viime vaalien määrästä. Osasyy voi olla hallitusvastuu, sillä kyseisen hallituksen laskeva kansansuosio vaikuttanee asiaan. Samaa voi siis sanoa myös muille hallituspuolueille, jotka myös ovat kaukana tavoitteistaan. Mutta entä oppositio? Keskustalla lienee edelleen pallo hukassa, kun pitkään syvästi keskustalaiset sydänmaat kääntyivätkin yllättäen perussuomalaisille viime eduskuntavaaleissa. Demarit ja vasemmisto saattavat kärsiä suositun, karismaattisen johtajan lähdön aiheuttamasta krapulasta. Vihreillä voi olla sama ongelma kuin keskustalla, mutta syylliset löytyvätkin muista vasemmistopuolueista, ja niiden entisten johtajien karisman aiheuttamasta vihreän siirtymän epätoivotusta sisaresta.
Puolueet itse ovat antaneet Ylelle vaihtelevia vastauksia aiheeseen liittyen. Toiset kertovat ehdokashaun olevan vielä auki, ja että kuinka moni jättää hakemusten teon viime hetkeen. Toiset suoraan myöntävät haun olleen haasteellista, kuinka mahdollisilla ehdokkailla ei ole ollut aikaa tai motivaatiota lähteä mukaan. Teoriani alue- ja kuntapolitiikan vähättelystä pätee siis ainakin osittain
Aluevaaleissa ongelmaksi sekä ehdokasasettelun että äänestäjien kannalta on selvästi muodostunut epätietoisuus ja ärsytys aluevaltuustojen toiminnasta. Kukaan ei tunnu tietävän mikä kuuluu heidän toimenkuvaansa, ja mikä eduskunnalle. Samalla, kun toimenkuvasta ja budjetista riidellään A-Studiossa ja kahvipöydissä, kustannukset nousevat ja hoidon laatu laskee edelleen. Aluevaltuustoista on jäänyt suomalaisten mieliin farssimainen kuva, jonka korjaamiseen vaaditaan seuraavilta valtuustoilta lähes ihmeitä.
Mikä siis ratkaisuksi? Ongelmien aiheuttajahan on siis hallituksenkin kertaalleen kaatanut sote-uudistus, jota runnottiin pakolla läpi koko viime vuosikymmen. Sen toimeenpanoa olisi ehkä kannattanut viivyttää pandemian jälkeiseen aikaan, eikä jättää omilleen keskelle velkataakkoja ja työvoimaongelmia. Nyt kannattaisi antaa alueille lisäaikaa tulla kannattaviksi, eikä ajaa pää edellä kohti pakkoliitoksia ja lähipalveluiden rapautumista vielä heikompaan kuntoon. Lapissa ja Kainuussa on liian pitkät välimatkat kunnasta toiseen. Sata kilometriä lähimpään terveyskeskukseen on liian paljon. Aluevaali-intoa voisi myös lisätä antamalla selkeämpi kuva aluevaltuustojen tehtävistä, tällä hetkellä ne vaikuttavat pikemminkin nukkehallituksilta, joilla vallan sijaan on vain muhkeat kokouspalkkiot.
]]>Uutinen käsittelee Sdp:n kielteistä kantaa maakuntaveroon, Kokoomuksen mukaan Sdp sumutti äänestäjiä ja aikoi todellisuudessa säätää uuden veron. Maakuntaverolla tarkoitetaan sitä, että sote-palveluiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet saisivat kuntien tapaan oikeuden verottaa asukkaita. Sdp ei pidä maakuntaveroa ajankohtaisena, vaikka vuonna 2023 Sdp:n puoluekokous oli linjannut maakuntaveron käyttöönoton puolueen “pidemmän aikavälin” tavoitteeksi. Kokoomuksen syytökset alkoivat kuulostaa tutulta, sillä samojen syytöksien avulla oli vuonna 2022 voitettu aluevaalit. Uutisessa käsitellään myös miksi Antti Lindtmanille eli Sdp:n puheenjohtajalle on tärkeää, että puolue ei kannata maakuntaveroa, sekä mikä maakuntaveron ajatuksena yleisesti on. Lindtmanin mukaan kyse on mielikuvista, eikä suurin osa äänestäjistä innostu uusista veroista. Maakuntaveron ajatuksena olisi, ettei hyvinvointialueet saisi valtiolta kaikkia rahoja sote-palveluihin ja pelastustoimiin, vaan keräisivät pienen osan itse.
Mielestäni olisi valtiolle hyväksi, että sote-palvelut saisivat rahoitusta muualtakin kuin valtiolta. Valtio voisi käyttää rahoja, johonkin toiseen tarpeelliseen kohteeseen. Esimerkiksi valtion velka lisääntyy koko ajan vain enemmän. Niin kuin aiemmin mainittu Lindtmanin mukaan suurin osa äänestäjistä ei innostuisi uusista veroista, joka on mielestäni hyvin todennäköistä. Äänestäjien pitäisi saada tarpeeksi tietoa maakuntaveron hyödyistä, myös haitoista. Se, että Kokoomus oli käyttänyt samoja syytöksiä kuin aiemmin voi saada ihmiset miettimään puolueen toimintatapaa. Omasta mielestäni ilman poliittista kannatustakin he voivat käyttää samoja väitteitä, jos ne ovat silloinkin toimineet, sekä on samasta asiasta kyse. Uutisen lopussa mainitaan, että Kokoomus ja Sdp tietävät, että sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat ovat Sdp:n vahvuusaluetta. Mielestäni sote-palvelut ovat tärkeimpiä koko kansaa koskevia asioita ja pitäisi pitää huoli, että ne saavat tarpeeksi rahoitusta eikä siitä saisi leikata. Eli mielestäni tämä aihe koskee Kokoomusta, sekä kaikkia muitakin puolueita yhtä paljon kuin Sdp:tä.
Sdp ajaa salaa uutta veroa, kokoomus syyttää-Syytös on hämmästyttävän tuttu| politiikka| Helsingin Sanomat Kokoomuksen mukaan Sdp ajaa salaa uutta veroa – Saman syytöksen kokoomus esitti vuonna 2022 | HS.fi
]]>Oulun Raksilassa, sijaitsee yksi Suomen suurimmista uimahalleista, ja nyt se sulkee ovensa. Uimahalli valmistui vuonna 1974 ja nyt se on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja se puretaan tänä vuonna. Uimahallin tilalle rakennetaan uusi Oulun vesiliikuntakeskus. Uimahallin viimeinen aukiolopäivä on perjantai-iltana 28.2. Ja sen purku-urakka alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy joulukuun alkupuolella. Uimahallin paikalle rakennetaan Oulun vesiliikuntakeskus, jonka pitäisi valmistua vuonna 2029, eli neljän vuoden päästä. Vaikka Oulun muut uimahallit ovat normaalisti auki, vaikuttaa sulkeutuminen monen uimarin ja kuntoilijan harrastamiseen, ja se on Pohjois-Suomen merkittävin kilpauintipaikka. Sulkemisen myötä satojen uimarien harjoitusmahdollisuudet vähenevät.
Mielestäni tämä on toisaalta hyvä uutinen mutta myös vähän huono uutinen. Olen monesti kävellyt tämän uimahallin ohitse ja nähnyt kuinka paljon siellä on kävijöitä. Paljon harrastajia mutta myös lapsiperheitä ja vanhuksia. Nyt kun tämä uimahalli suljetaan ja puretaan, vähenee monen urheilijankin harjoittelumahdollisuudet. Oulussa ei ole kovin Raksilan veroista uimahallia, ja nyt se on pois 4 vuoden ajan ainakin. Hyvä asia on, että tilalle tulee oletettavasti isompi ja parempi uimahalli, jota ihmiset voivat hyödyntää entistä paremmin. Niin merkittävä kuin Raksilan uimahalli on, niin 4 vuotta pois pelistä on pitkä aika, ja uskon että se voi vaikuttaa harrastaja määriin uintiseuroissa, kun hyvät olosuhteet ja harjoittelumahdollisuudet vähenevät. Uskon että 2029 kun vesikeskus valmistuu, niin harrastajamäärät taas nousevat ja useammat ihmiset aloittavat uimaharrastamisen, mikä edistää yhteiskunnan terveyttä, kun harrastus olosuhteet ja mahdollisuudet parantuvat. Nyt pitää toivoa että Raksilan vakikävijät löytävät itselleen omia tarpeita täyttävän uimahallin missä on hyvä toteuttaa liikuntaa.
]]>Uutinen käsittelee hallituksen lakiluonnosta, jossa käydään läpi työntekijän irtisanomista. Lakiluonnoksen mukaan työntekijän irtisanomiseen riittäisi enää asiallinen syy, kun ennen siihen on vaadittu asiallinen ja painava syy. Tämä tarkoittasi sitä, että työntekijän moitittava käyttäytyminen tai puutteellinen työsuoritus olisi riittävä peruste irtisanomiselle.
Lisäksi lakimuutos muuttaisi sen, että irtisanomista ei tarvitsisi edeltää enää varoituksen antaminen. Lakimuutosta pyritään tehdä, sillä Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyysastetta ja lisätä rohkeutta työllistää ihmisiä. Uutisen lopussa kerrotaan, miten työntekijäpuoli vastustaa uutta lakiluonnosta kiivaasti. He perustelevat vastustelunsa siihen, että palkansaajapuolen näkemyksiä ei oteta juuri ollenkaan huomioon, lakimuutoksessa huomioitaisiin vain työnantajapuolta.
Oma näkemykseni lakimuutoksesta on positiivinen. Lakimuutos mahdollistaisi sen, että työntekijät, joista on työpaikalla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä voitaisiin irtisanoa. Tämä voisi taata uuden työpaikan sitä tarvitseville ja jotka tekisivät työnsä sovitulla tavalla. Lakimuutos voisi mahdollistaa myös tehokkaamman työskentelyn ja säästää jopa yhteiskunnalta rahaa. Jos esimerkiksi työpaikalla on useita työntekijöitä, jotka eivät hoida tehtäviään sovitusti, uusi laki voisi mahdollistaa heidän irtisanomisensa ja näiden tilalle voisi palkata tehokkaampia työntekijöitä, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnan kuluja. Mahdollisesti voitaisiin myös vähentää työntekijöiden määrää, koska tehokkuus paranisi.
Toisaalta on myös riski, että yllättävät irtisanomiset voivat olla negatiivisia. Työntekijä jäisi ilman työpaikkaa ja toimeentuloa, mikä voisi johtaa siihen, että yhteiskunta joutuisi maksamaan enemmän työttömyystukia ja muita sosiaaliturvakuluja.
Uutinen käsittelee hallituksen uusista päätöksistä leikata sote-palveluista. Hallitus ei myöskään suostunut kertomaan, mitä uudet leikkaukset koskisivat. Tämä aiheutti negatiivisuutta oppositiossa, ja esim. Sdp:n jäsenet Tytti Tuppurainen ja Antti Lindtman kyselivät leikkauksien pimittämisestä. Puolueita myös häiritsee hallituksen puolustusselonteko, joka oli vanhentunut ja kaipaisi uudelleenkirjoitusta.
Hallituksen sosiaali- ja teveysministeri Kaisa Juuso kuitenkin vastasi oppositiolle heidän kysymyksestään vanhusten sote-leikkauksista. Hän myös vieritti vastuun soterahan käytöstä alueiden päättäjille. Juuson ei myös suositellut vanhuspalveluihin rahojen käyttämistä. Hän ei siis kannata kuntien varojen käyttämistä vanhusten hyvinvointipalveluihin. Hän ei myöskään suositellut muistisairaiden digitaalisten palvelun käyttöönottoa kunnissa, joiden terveyspalvelut ovat ruuhkautuneita tai lakkautettuja.
Mielestäni uutisen aiheena olevat hallituksen sote-leikkaukset ovat holtittomia ja ne lähtevät käsistä. Vanhusten ja lasten tilanne on hankala, sillä sairaaloita ja terveyskeskuksia suljetaan koko ajan ja tietyissä kunnissa ne ovat hyvin ruuhkaantuneita. Sote-palvelut ovat hyvin tärkeitä hyvinvointivaltiolle, eikä niistä saisi leikata. Jo yli vuoden ajan oma mummonikin on joutunut kulkemaan noin sadan kilometrin päässä sairaalassa, ja vanhuksilla on vielä enemmän terveyshaittoja. Tämä myös lisää taksien määrää ja tarvetta, ja sitä kautta päästöjä. Mielestäni sote:n rahoitus on tärkeää, hallitus saisi leikata vähemmän tärkeistä asioista.
Uutinen
Lähde: yle.fi
]]>Minun mielipiteeni tästä uutisesta on ristiriitainen, koska silloin kuin pääministeri kertoo jostakin asiasta, luulisin että hän on oikeassa ja kaikkien puolella. Mutta kun taas oppositiolla on hyvät perusteet sille, että tällä hetkellä suomessa on menossa sote kriisi. Mutta opposition perusteet ovat ristiriidassa tilastojen kanssa, mitkä näyttävät esimerkiksi sen, että hoitoon pääsy on viiden viime vuoden aikana nopeutunut lähes koko Suomessa. Ja tilastojen perusteella suomalaiset pääsevät hoitoon sitäkin nopeammin esim. viime vuonna valtaosa käynneistä tapahtui viikon sisällä yhteydenotosta. Joten mielipiteeni tähän asiaan on se, että Suomessa ei ole mitään soten kriisiä sillä tilastot todistavat sen, että asiat hoituvat nopeasti ja helposti.
Linkki: Kumpi on sote-kriisistä oikeassa: pääministeri Orpo vai oppositio? | HS.fi
]]>