Uutinen: Eduskunta valitsi Jussi Halla-ahon puhemieheksi

Helmikuussa 2025 eduskunta valitsi kansanedustaja Jussi Halla-ahon eduskunnan puhemieheksi. Valinta tapahtui 4. helmikuuta, ja Halla-aho sai 105 ääntä. Perinteisesti eduskunnan puhemieheksi valitaan toiseksi suurimman hallituspuolueen edustaja, ja hänen odotetaan saavan enemmistön edustajien äänistä. Halla-ahon valinta on merkittävä, sillä hän on tunnettu perussuomalaisten puheenjohtaja ja on ollut puolueen johdossa vuodesta 2017.

Jussi Halla-ahon valinta eduskunnan puhemieheksi herättää monenlaisia tunteita. Halla-aho on ollut keskeinen hahmo perussuomalaisessa politiikassa ja tunnettu suorapuheisuudestaan sekä maahanmuuttoon ja EU:hun liittyvistä kriittisistä näkemyksistään. Hänen valintansa puhemieheksi voi nähdä merkkinä siitä, että perussuomalaiset ovat saaneet entistä enemmän vaikutusvaltaa eduskunnassa.

Toisaalta Halla-ahon valinta voi herättää huolta niiden keskuudessa, jotka eivät jaa hänen näkemyksiään. Puhemiehen rooli edellyttää puolueettomuutta ja kykyä toimia kaikkien edustajien edun mukaisesti. Halla-ahon aiemmat lausunnot ja kannanotot ovat olleet polarisoivia, ja on tärkeää pohtia, miten hän pystyy täyttämään puhemiehen tehtävät tasapuolisesti ja puolueettomasti.

Kokonaisuudessaan Halla-ahon valinta puhemieheksi on merkittävä askel suomalaisessa politiikassa. Se kuvastaa perussuomalaisten kasvavaa vaikutusvaltaa ja herättää kysymyksiä siitä, miten puolueen arvot ja näkemykset tulevat vaikuttamaan eduskunnan toimintaan tulevaisuudessa. On tärkeää seurata, miten Halla-aho hoitaa puhemiehen tehtäviään ja miten hän onnistuu tasapainottamaan puolueensa linjan ja eduskunnan puolueettomuusvaatimukset.

Minun mielestäni Jussi Halla-ahon valinta eduskunnan puhemieheksi on merkittävä päätös, koska puhemies edustaa koko eduskuntaa ja hänen tehtävänsä on toimia puolueettomasti. Halla-aho on kuitenkin tunnettu vahvoista mielipiteistään, mikä voi herättää huolta siitä, pystyykö hän olemaan tasapuolinen kaikille puolueille. Toisaalta hänellä on paljon kokemusta politiikasta, mikä voi auttaa häntä hoitamaan tehtävänsä hyvin. On tärkeää seurata, miten hän toimii puhemiehenä ja edustaako hän aidosti kaikkia suomalaisia.

Jussi Halla-aho jatkaa eduskunnan puhemiehenä | Uusi Suomi

Eduskunnassa keskustellaan tänään puolustusselonteosta

Professori Tuomas Forsbergin mielestä selontekoa tulisi muuttaa, koska Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut rajusti.

Eduskunnassa hallitus vastasi keskustan välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta eduskunnan täysistunnossa. Tämän kysymyksen mukaan säästöt mitkä hallitus on päättänyt vaikuttavat kipeästi hyvinvointialueiden palveluissa ikääntyneille ihmisille. Välikysymyksessä on mukana myös Liike Nyt.

Välikysymyksessä sanotaan, että hyvinvointialueet ovat supistaneet ja keskittäneet omaa palvelutarjontaa ja vähentäneet ostopalveluita. Kysymyksen mukaan ikääntyneiden määrä on kasvussa ja palveluiden tarve on myös kasvussa, mutta silti ympärivuorokautisen palveluasemien paikkoja vähennetään. Välikysymyksessä myös kysytään, että miten hallitus aikoo palauttaa ihmisten luottamuksen siihen, ettei ikääntymistä tarvitse pelätä.

Mielipiteeni asiaan on, että vanhuksilla pitäisi olla paremmat oltavat ja heidän pitäisi saada tarpeelliset palvelut. Välikysymys oli mielestäni järkevä ja hyvä, sillä jos hallitus jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaamista vanhusten palvelut vähenevät ja niiden laatu heikentyy. Mielestäni hallituksen pitäisi lisätä sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden varoja ja parantaa ikääntyneiden ihmisten palveluita, koska heidän pitäisi saada viettää loppu osa elämästä mukavissa oloissa.

| Is.fi | Politiikka | 25.02.25 Klo 1:57 |

Kevään tuplavaalien ehdokasasettelu kulkee kankeasti, miksi? Artikkeli: Perussuomalaiset on saamassa kuntavaaleihin selvästi vähemmän ehdokkaita kuin viimeksi – tässä tilanne nyt

Ylen 25.2.2025 julkaisemassa artikkelissa kerrotaan puolueiden ehdokasasettelun tilanteesta viikkoa ennen ehdokaslistojen keräämistä. Artikkelissa kerrotaan lähes kaikkien puolueiden olevan tällä hetkellä kaukana viime vaalien vastaavista luvuista, vaikka viimeinen mahdollinen ehdokashakemusten jättöpäivä on tiistaina 4. maaliskuuta, siis ensi viikolla. Ainoa tilastoimisen arvoinen jo viime vaalien ehdokasmäärän ylittänyt puolue on Suomen äänekkäin pienpuolue Liike Nyt, jolle rima oli muutenkin suhteellisen alhaalla.

Mikä on vialla? Vähättelevätkö ihmiset edelleen alueellisten vaalien tärkeyttä? Miksi juuri ne ihmistä lähimpänä oleviin asioihin vaikuttavat vaalit jäävät vähemmälle huomiolle, kuin esimerkiksi presidentinvaalit, joista valittavalla presidentillä ei edes ole paljoa valtaa.

Tilaston mukaan kuntavaalien puolella kauimpana viime vaalien ehdokasmäärästä on perussuomalaiset, joka oli tiistaina noin 2500 ehdokkaan päässä viime vaalien määrästä. Osasyy voi olla hallitusvastuu, sillä kyseisen hallituksen laskeva kansansuosio vaikuttanee asiaan. Samaa voi siis sanoa myös muille hallituspuolueille, jotka myös ovat kaukana tavoitteistaan. Mutta entä oppositio? Keskustalla lienee edelleen pallo hukassa, kun pitkään syvästi keskustalaiset sydänmaat kääntyivätkin yllättäen perussuomalaisille viime eduskuntavaaleissa. Demarit ja vasemmisto saattavat kärsiä suositun, karismaattisen johtajan lähdön aiheuttamasta krapulasta. Vihreillä voi olla sama ongelma kuin keskustalla, mutta syylliset löytyvätkin muista vasemmistopuolueista, ja niiden entisten johtajien karisman aiheuttamasta vihreän siirtymän epätoivotusta sisaresta.

Puolueet itse ovat antaneet Ylelle vaihtelevia vastauksia aiheeseen liittyen. Toiset kertovat ehdokashaun olevan vielä auki, ja että kuinka moni jättää hakemusten teon viime hetkeen. Toiset suoraan myöntävät haun olleen haasteellista, kuinka mahdollisilla ehdokkailla ei ole ollut aikaa tai motivaatiota lähteä mukaan. Teoriani alue- ja kuntapolitiikan vähättelystä pätee siis ainakin osittain

Aluevaaleissa ongelmaksi sekä ehdokasasettelun että äänestäjien kannalta on selvästi muodostunut epätietoisuus ja ärsytys aluevaltuustojen toiminnasta. Kukaan ei tunnu tietävän mikä kuuluu heidän toimenkuvaansa, ja mikä eduskunnalle. Samalla, kun toimenkuvasta ja budjetista riidellään A-Studiossa ja kahvipöydissä, kustannukset nousevat ja hoidon laatu laskee edelleen. Aluevaltuustoista on jäänyt suomalaisten mieliin farssimainen kuva, jonka korjaamiseen vaaditaan seuraavilta valtuustoilta lähes ihmeitä.

Mikä siis ratkaisuksi? Ongelmien aiheuttajahan on siis hallituksenkin kertaalleen kaatanut sote-uudistus, jota runnottiin pakolla läpi koko viime vuosikymmen. Sen toimeenpanoa olisi ehkä kannattanut viivyttää pandemian jälkeiseen aikaan, eikä jättää omilleen keskelle velkataakkoja ja työvoimaongelmia. Nyt kannattaisi antaa alueille lisäaikaa tulla kannattaviksi, eikä ajaa pää edellä kohti pakkoliitoksia ja lähipalveluiden rapautumista vielä heikompaan kuntoon. Lapissa ja Kainuussa on liian pitkät välimatkat kunnasta toiseen. Sata kilometriä lähimpään terveyskeskukseen on liian paljon. Aluevaali-intoa voisi myös lisätä antamalla selkeämpi kuva aluevaltuustojen tehtävistä, tällä hetkellä ne vaikuttavat pikemminkin nukkehallituksilta, joilla vallan sijaan on vain muhkeat kokouspalkkiot.